In English

Mistä ruokasi tulee? Haasta itsesi käyttämään ruokaa Suomesta!

 

Kun Suomi täytti 100 vuotta, tein itselleni haasteen valmistaa ruoka suomalaisista raaka-aineista. Motivaationani oli uteliaisuus, eettisten lähtökohtien ohella. Halusin nähdä, tulenko toimeen koko vuoden ilman ulkomaalaisia tarvikkeita.

 

Loin itselleni säännöt:

 

• Kaikkia ainesosia, joita oli jo haasteen alussa kotona, saa käyttää niin kauan, kuin niitä riittää. Lähinnä niitä olivat mausteet, erityisesti suola.

• Mitä ei löydy kaupasta, kuten pasta, pitää itse tehdä.

• Kun syö ravintolassa, pitää pyrkiä syömään suomalaista ruokaa, mutta jos sitä ei ole, saa syödä muuta.

 

Aloitin tammikuussa. Ensimmäiset kerrat ruokakaupassa olivat orientoitumista siihen, mitkä ruoka-aineet itse asiassa ovat suomalaista alkuperää. Onneksi melkein kaikki suomalaiset raaka-aineet on merkitty avainlipulla tai joutsenmerkillä. Aivan kaikki uudet tuottajat eivät ole hankkineet oikeuksia merkkeihin, koska se myös maksaa vuosittain.

 

Alussa ostin paljon ruoka-aineita, joiden jo ennestään tiesin olevan suomalaista alkuperää. Rahakukkaro oli vähän koetuksella. Mietin, että koko vuosi saattaa tulla kalliiksi. Oli nyt mietittävä, miten toimia luovasti. Pitäisi keksiä, miten voi suunnitella aterioita siten, ettei tingi omista ruokatottumuksista, joita voisi kuvailla Itä-Välimerellisiksi.

 

Yritin tehdä mahdollisimman paljon eväitä lounaaksi. Ainoa ravintola, jossa suomalainen ruoka-aineiden alkuperä toteutui, oli Kakolan Ruusu – kaikki raaka-aineet olivat Suomesta.

 

Muutaman kuukauden pystyin aika hyvin käyttämään suomalaista alkuperää olevia juomia. Tutustuinkin mielenkiintoisiin uusiin juomiin, kuten Suomenlinnan panimon kuivaan Tin Soldier’s -siideriin. Koko vuotta en kuitenkaan pitänyt tätä haastetta päällä.

 

Mitä opin?

 

• Suomalaista alkuperää oleva ruoka voi olla kallis vaihtoehto, ellei löydä uusia tapoja käyttää esim. juureksia.

• Välillä ihmettelin, miksi suomalaiset valmistajat käyttävät niin vähän suomalaisia raaka-aineita.

• Rakastan ketsuppia ja erityisesti Heinzin ketsuppia. Kokeilin kaikkia ketsuppeja. Paras vaihtoehto, jopa parempi, on Meiran ketsuppi. Tosin pakkauksen ulkonäkö ja brändi tarvitsisi vähän uudistusta.

• Itse tehty pasta on todella hyvää ja oikeastaan aika nopeaa.

• Miksi käytämme ulkomailta tulevia raaka-aineita, kun kotimaisilla raaka-aineilla voi tulla parempia makuelämyksiä? Hummus yleensä täällä päin tehdään kikherneistä, mutta jopa hummuksen kotikulmilla Lähi-idässä käytetään punajuurta hummukseen.

• Riisin voi vaihtaa helposti suomalaiseksi ohraksi. Suomeen riisi tulee yleensä Italiasta eikä Kaukoidästä, vaikka niin usein kuulemme.

• Kvinoa on ravinnerikas hiilihydraattinen ruokakasvi, jota käytetään viljan tavoin. Yleensä se tulee Etelä-Amerikasta. Kasvisruuan myötä sitä viedään yhä useammin sieltä pois, ja alkuperäisasukkaat joutuvat tyytymään paljon ravintoköyhempään ruokaan. Mutta ei hätää: Liedossa kasvatetaan kvinoaa ja se on todella hyvää ja lähellä.

• Näkkäreitä on helppo ja hyvä tehdä speltistä ja kaikista kummallisista pellavansiemenistä. Hassua kyllä, suomalaisia kurpitsansiemeniä en löytänyt yhdestäkään ruokakaupasta.

• Hedelmien ja marjojen osasto ruokavaliossa olikin sitten haasteellisin. Marjoissa kyllä löytyy variaatioita, mutta oikeastaan vain omena on suomalainen hedelmä. Syksyllä löytyi jonkin verran luumuja ja viikunoita. Hedelmien puute sai minut nuuhkimaan ilmaa hedelmäosastolla.

• Ilman sitrushedelmiä, lähinnä limeä, oli vaikea tehdä lempiruokia. Kehittelin etikasta ja ketunleivistä kummallisen kastikkeen, jolla korvasin osittain sitruksen makua.

• Vähitellen siirryin hankkimaan suomalaisina myös kodin muita aineita. Saippuoita ja sen sellaisia suomalaiset osaavat tehdä. Pyykinpesuaineiksi ovat valikoituneet Kiillon tuotteet, mutta nyt tutustuin myös Virtasen Hyvä Pyykki -pesuaineeseen, ja se on raikasta. Astianpesuaine on nyt Mummo ja minä -astianpesuaine, ja se on muuten riittoisampaa kuin Fairy.

 

Mitä jäi mieleen?

 

Mitä jäi koko vuodesta mieleen ja elämään? Yhä vielä hankin ja käytän suurelta osin suomalaisia raaka-aineita. Kesällä, kun oli helpompaa löytää tuoreita suomalaisia tarvikkeita, ymmärsin, kuinka paljon meidän pitää kunnioittaa luonnon kiertoa.

 

Haluaisin enemmän tutustua villiruokaan, joka on oikein hyvä vaihtoehto.

 

Suomalaisen ruokateollisuuden pitäisi innovatiivisemmin kehittää tuotteita suomalaisista alkuperästä. Olisi muuten mahtavaa olla siinä porukassa mukana.

 

Suomalaisten tuottajien ja ruokateollisuuden pitäisi oikeasti kasvattaa markkinoita lisäämällä tietoisuutta omista tuotteistaan. Kehittää brändiä ja muotoilua eteenpäin, markkinoida kansainvälisesti osaamista ja olla ylpeä.

 

Haluan haastaa jokaisen suomalaisen ainakin kuukaudeksi käyttämään suomalaisia raaka-aineita ja miettimään omia valintojaan.

 

 

 

Ps. En ole juurikaan ehtinyt päivittää omaa sähköistä reseptikirjaani suomalaisten reseptien osalta, mutta yritän saada niitä sinne pikkuhiljaa.
https://foodystrom.blogspot.com/

 

 

 

 

MuotoMyrsky Oy

 

Tietosuoja

 

Osoite / Address

 

c/o Konttori

Itäinen Rantakatu 64

20801 Turku

Yhteystiedot / Contact

 

info@muotomyrsky.com

+ 358 50 4868624

Y-tunnus 2776384-1

Copyright MuotoMyrsky Oy 2018